Täytyyhän päälle seitsemän kuukauden reissulla käydä myös länsirannikolla. Meidän kuuden kuukauden rajattoman matkustelun junalippu antoi tähän hyvän mahdollisuuden: jo alkumatkasta tuttu Indian Pacific juna matkaa mantereen läpi aivan ”hujauksessa”. Faktaa junasta:
Matka: 4352 km
Keskinopeus: 85 km/h
Aika: 65 tuntia
(4 päivää, 3 yötä)
Matkaan olimme valmistautuneet kassillisella eväitä ja hyvällä asenteella, sillä tosiaankin meidän piti nukkua kolme yötä junan penkeillä. Loppujen lopuksi matka menikin yllättävän nopeasti ja mukavasti ja matkan varrella oli muutamia pysähdyksiä.
Broken Hillin kaupungissa oli ensimmäinen pysähdys, joka olikin meille jo tuttua kauraa. Sieltä matka jatkui Adelaideen, jossa oli pidempi pysähdys eli aikaa käydä pikaisesti täydentämässä ruokavaroja. Matkaa tässä vaiheessa oli tehty jo n. 1400 km ja 24 tunnin verran.
 |
| Aurinko laskee horisontin taakse |
 |
| Juna liikkuu vilkkaasti |
Yksi pieni pysähdys oli ollut yöllä paikassa nimeltä Port Augusta, josta ei hirveästi muista mitään, koska puoliunessa tehdyt havainnot eivät aina ole niitä luotettavimpia. Muistaaksemme ihmettelimme horisontissa näkyvää valopalloa ja sen ympärille olevaa valomerta, jonka päättelimme loppujen lopuksi olevan lentokenttä. Yön jälkeen napsimme kuvia Nullarbor Plainista, paikasta, jossa ei yksinkertaisesti ole mitään. Kun vertaa aamulla otettua kuvaa kuuden tunnin jälkeen otettuun kuvaan, eroavaisuutta kasvillisuudessa tai yleensä näkymässä on erittäin vaikea havaita.
 |
| Nullarbor junan ikkunasta klo 8:23 aamulla |
 |
| Nullarbor junan ikkunasta klo 14:14 päivällä |
Nullarbor Plainin jossain vaiheessa pidempi turisteille tarkoitettu pysähdys oli sitten paikassa nimeltä Cook, joka kuulutuksen mukaan oli ennen ”kolmensadan asukkaan kukoistava yhteisö”. Nyt siellä asui 4 ihmistä. Kylä oli keskellä erämaata ja kaikki siellä olevat talot olivat autioituneita: koulua ja sairaalaa myöden. Kylän keskellä oli hauska yksityiskohta eli evakuoimistapaamispaikka, neljälle ihmiselle, jos vaikka sattuu jotakin. :) Matkaa oli takana jo pari yötä ja melkein 3000 km.
 |
| "Haamukaupunki" |
 |
| Cookissa on paljon tilaa tepastella |
 |
| Evakuointipaikka? Kolmelle ihmiselle? |
 |
| Varokaa! Koulu! |
 |
| Autonromu |
 |
| Pelkkiä talletuksia otetaan vastaan |
 |
| Haamukaupungissa mieli tekee tepposet |
Viimeinen pysähdys oli samana päivänä illalla Kalgoorlien mainarikaupungissa. Juna henkilökunta varoitteli paikallisista, että raskastyö ja raskaat huvit johtavat joskus hieman väkivaltaiseen käytökseen eli periaatteessa mihinkään juottolaan ei kannattanut mennä – kaiken lisäksi oli perjantai. Meidän tutkimusmatka nyt ei johtanut sen pitemmällä kuin paikalliseen Hungy Jacksiin (Australian versio Burger Kingistä) syömään ja tsekkailemaan sähköpostit. Nörtit!
 |
| Kalgoorlien ilta |
 |
| Kalgoorlien kaupungintalo |
Viimeisen yön jälkeen olimmekin perillä Perthissä. Juuri ennen perille pääsyä junaan tuli karanteenihenkilökuntaa ottamaan pois matkustajilta pois tuoreet hedelmät ja pähkinät, jotteivat osavaltioiden välillä kuljetetut luonnontuotteet aiheuttaisi harmia luonnolle ja maataloudelle. Meillä oli vielä tuossa vaiheessa aika paljon pähkinöitä jäljellä, joten popsimme melko annoksen pähkinöitä napoihimme, jottei niitä tarvinnut antaa pois eli heittää hukkaan. Sitten olikin aika etsiä käsiimme Jukan tuttavapariskunta, Pete ja Jenna, joiden luona Perthissä oloaika oli tarkoitus viettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti