Näytetään tekstit, joissa on tunniste Indian Pacific. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Indian Pacific. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. huhtikuuta 2012

Junassa

Hyvästelimme Jennan (Pete oli jälleen töissä) ja raahasimme kaikki tavaramme paikallisjunaan ja siitä Indian Pacific -junan rautatieasemalle. Olimme valmistelleet tarpeeksi ruokaa koko junamatkan ajaksi, joka Perthistä Adelaideen kesti kaksi yötä ja kaksi päivää. Pullottavan ruokakassin ja pikkureppujemme kanssa menimme etsimään istumapaikkamme jätettyämme rinkkamme tavaravaunuun. Tästä se matka taas jatkui ja sanoimme heipat Western Australian osavaltiolle.

Matka sujui hyvin samalla tavalla kuin junamatka Perthiin noin kuukausi aikaisemmin. Eli ikkunasta näkyi erämaata, Nullarbor Plain -tasankoa ja ne pari kylää (eli Cook ja Kalgoorlie), joissa pysähdyimme ja kävimme vähän venyttelemässä jäykistyneitä raajojamme. Kirjoittelimme vähän blogitekstejä ja luimme kirjoja ajanvietoksi. Yllättävän nopeasti meni matka, vaikka saimme nukuttua molempina öinä todella huonosti ja aivan liian vähän.

Saavuimme Adelaideen aikaisin aamulla ja lähdimme etsimään hostellia itsellemme. Olimme ottaneet vähän selvää, mikä olisi lähellä juna-asemaa, koska jatkaisimme heti seuraavana aamuna junalla Melbourneen. Olimme siis vain pikavisiitillä Adelaidessa. Löysimme yhden todella mukavan näköisen ja tunnelmallisen hostellin vanhassa rakennuksessa korkeine kattoineen ja tauluineen. Harmi, ettemme sielläkään saaneet kovin hyvin nukuttua kaikkien tullessa illalla huoneeseen eri aikaan säätämään kamojaan. Lisäksi kerros-sängyt narisivat äänekkäästi ihmisten säätäessä.

Kävimme ruokakaupassa hankkimassa vähän ruokaa eväisiin seuraavan päivän junamatkalle. Löysimme kivan hedelmäkaupan, josta sai ostaa myös muita herkkuja. Kun seisoimme ihmettelemässä erikoisen näköistä hedelmää, innokas myyjätäti tuli meille selittämään siitä ja antoi maistiaisia. Ostimme vähän näitä pieniä ruskealla kuorella varustettuja pyöreitä palleroita, joita kutsuttiin longaneiksi : ihan hyviä naposteluhedelmiä. :)

Aamulla jouduimme heräämään aikaisin ja kävelemään juna-asemalle. Siellä meitä odotti juna Melbourneen. Matka ei onneksi kestänyt kauempaa kuin 12 tuntia. Perille tultuamme oli jo ilta ja menimme suoraan hostelliin. Pakkasimme tavaramme uudestaan niin, että jätimme vain ihan tarpeellisimmat tavarat rinkkaan ja loput jätimme hostelliin viikoksi säilöön. Olimme nimittäin menossa lentäen Tasmaniaan viikoksi (Australian Ahvenanmaa) ja emme saaneet ottaa niin painavia laukkuja mukaan. Yritimme mennä taas aikaisin nukkumaan, koska jouduimme heräämään noin viiden maissa aamulla bussiin lentoasemalle. Taaskaan emme saaneet hyvin nukuttua, vaikka olimme aivan poikki viimeisten kolmen huonon nukutun yön jälkeen. Huoneessamme oli 14 muuta ihmistä ja hälyä oli aika paljon eli oli vaikeata saada unta, kun tiesi, että oli pakko herätä niin aikaisin ja keretä lentokoneeseen.

Aamulla otimme hiljaa tavaramme ja hiivimme ulos huoneesta. Toiset olivat vasta tulossa baarista, kun söimme vähän aamupalaa ja kävelimme bussiasemalle. Vähän tuskaista se oli jaksaa kantaa rinkkoja ja katsella, mihin pitää mennä niin väsyneenä. Lento meni kuitenkin nopeasti, kun me molemmat sammuimme ja nukuimme melkein koko lentomatkan.

Adelaiden 7-kaistainen tie

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Junamatkalla läpi Australian mantereen

Täytyyhän päälle seitsemän kuukauden reissulla käydä myös länsirannikolla. Meidän kuuden kuukauden rajattoman matkustelun junalippu antoi tähän hyvän mahdollisuuden: jo alkumatkasta tuttu Indian Pacific juna matkaa mantereen läpi aivan ”hujauksessa”. Faktaa junasta:

 Matka:             4352 km
Keskinopeus:     85 km/h
 Aika:                65 tuntia 
(4 päivää, 3 yötä)

Matkaan olimme valmistautuneet kassillisella eväitä ja hyvällä asenteella, sillä tosiaankin meidän piti nukkua kolme yötä junan penkeillä. Loppujen lopuksi matka menikin yllättävän nopeasti ja mukavasti ja matkan varrella oli muutamia pysähdyksiä.

Broken Hillin kaupungissa oli ensimmäinen pysähdys, joka olikin meille jo tuttua kauraa. Sieltä matka jatkui Adelaideen, jossa oli pidempi pysähdys eli aikaa käydä pikaisesti täydentämässä ruokavaroja. Matkaa tässä vaiheessa oli tehty jo n. 1400 km ja 24 tunnin verran.

Aurinko laskee horisontin taakse
Juna liikkuu vilkkaasti
Yksi pieni pysähdys oli ollut yöllä paikassa nimeltä Port Augusta, josta ei hirveästi muista mitään, koska puoliunessa tehdyt havainnot eivät aina ole niitä luotettavimpia. Muistaaksemme ihmettelimme horisontissa näkyvää valopalloa ja sen ympärille olevaa valomerta, jonka päättelimme loppujen lopuksi olevan lentokenttä. Yön jälkeen napsimme kuvia Nullarbor Plainista, paikasta, jossa ei yksinkertaisesti ole mitään. Kun vertaa aamulla otettua kuvaa kuuden tunnin jälkeen otettuun kuvaan, eroavaisuutta kasvillisuudessa tai yleensä näkymässä on erittäin vaikea havaita.

Nullarbor junan ikkunasta klo 8:23 aamulla
Nullarbor junan ikkunasta klo 14:14 päivällä
Nullarbor Plainin jossain vaiheessa pidempi turisteille tarkoitettu pysähdys oli sitten paikassa nimeltä Cook, joka kuulutuksen mukaan oli ennen ”kolmensadan asukkaan kukoistava yhteisö”. Nyt siellä asui 4 ihmistä. Kylä oli keskellä erämaata ja kaikki siellä olevat talot olivat autioituneita: koulua ja sairaalaa myöden. Kylän keskellä oli hauska yksityiskohta eli evakuoimistapaamispaikka, neljälle ihmiselle, jos vaikka sattuu jotakin. :) Matkaa oli takana jo pari yötä ja melkein 3000 km.

"Haamukaupunki"
Cookissa on paljon tilaa tepastella
Evakuointipaikka? Kolmelle ihmiselle?
Varokaa! Koulu!
Autonromu
Pelkkiä talletuksia otetaan vastaan
Haamukaupungissa mieli tekee tepposet
Viimeinen pysähdys oli samana päivänä illalla Kalgoorlien mainarikaupungissa. Juna henkilökunta varoitteli paikallisista, että raskastyö ja raskaat huvit johtavat joskus hieman väkivaltaiseen käytökseen eli periaatteessa mihinkään juottolaan ei kannattanut mennä – kaiken lisäksi oli perjantai. Meidän tutkimusmatka nyt ei johtanut sen pitemmällä kuin paikalliseen Hungy Jacksiin (Australian versio Burger Kingistä) syömään ja tsekkailemaan sähköpostit. Nörtit!

Kalgoorlien ilta
Kalgoorlien kaupungintalo
Viimeisen yön jälkeen olimmekin perillä Perthissä. Juuri ennen perille pääsyä junaan tuli karanteenihenkilökuntaa ottamaan pois matkustajilta pois tuoreet hedelmät ja pähkinät, jotteivat osavaltioiden välillä kuljetetut luonnontuotteet aiheuttaisi harmia luonnolle ja maataloudelle. Meillä oli vielä tuossa vaiheessa aika paljon pähkinöitä jäljellä, joten popsimme melko annoksen pähkinöitä napoihimme, jottei niitä tarvinnut antaa pois eli heittää hukkaan. Sitten olikin aika etsiä käsiimme Jukan tuttavapariskunta, Pete ja Jenna, joiden luona Perthissä oloaika oli tarkoitus viettää.