Hostellin päästyämme Jukka sanoi mahansa olevan hieman kipeä. Noh, menimme kuitenkin hostellin altaalle loikoilemaan josko se mahakipu siitä hellittäisi. Ei hellittänyt. Kolme päivää Jukka yritti vain makoilla ja olla rauhassa, muttei maha kipu mennyt mihinkään. Juuri kolmantena päivänä kipu oli siirtynyt oikealle puolelle alavatsaan ja aloimme epäillä, että jotain oli oikeasti pielessä. Erittäin sympaattinen Melbournelainen huonetoverimme Mark alkoi olla myös huolissaan. Päätimme mennä sairaalaan. Maailman tuskaisin bussimatka (budjettimatkaajat eivät käytä taksia pitkän matkan ja hintaeron vuoksi: 4 dollaria vs. 32 dollaria) sairaalaan kuumassa ja hielle haisevassa bussissa ei ollut herkkua.
Sairaalassa saimme odotella vastausta pitkään. Pääsimme kyllä nopeasti ensiapuosastolle, mutta saimme vastauksen vasta ihan illalla: Jukalla oli umpisuoli tulehtunut ja se piti leikata. Sairaalassa menikin sitten 3 yötä. Jennika urheasti tuli päivisin katsomaan miten Jukka voi. Noina päivinä ei sitten oikein muuta tapahtunut. Tai no, jos jotain jännää, niin Jennika koki eräänä iltana olevansa oikein kunnolla ulkopuolinen: iltamatka sairaalasta bussilla kaupunkiin ja bussi täynnä aboriginaaleja ja Jennika. Tämän lisäksi ulkona oli pimeää eikä Jennika oikeastaan tienny missäpäin Darwinia hän viiletti: kaikki tämä summattuna yhteen saa aikaan melko jännitävän bussimatkan. :)
Sairaalareissun jälkeen menimme HelpX paikkaan Leanyerissä (Darwinin kaupunginosa), jossa meitä odotti Carolyn, hänen alivuokralaisensa Bruce, poikansa X (emme nähneet häntä useasti, joten nimi ei jäänyt mieleen) ja kissansa Prinssi Charles. Tarkoituksena oli kokkailla ruoat illalla, siivoilla pihaa, pestä pyykkiä ja muita pieniä kotitöitä. Lisäksi autoimme Carolynia järjestämään pihakirppiksen pariksi päiväksi. Kokkailemaan oli mukava päästä pitkästä aikaa oikein kunnolla, sillä meillä oli vaikka mitä mausteita käytettävissä ja saimme ostaa haluamiamme ruokia illalliseksi. Lisäksi Carolynilla oli mangopuita piha täynnä, joten kaikennäköisiä mangoon liittyviä ruokia ja ruoaksi luokiteltavia juttuja tuli tehtyä: mangokanaa, mangolassia, mangoweetabix jälkkäriä, mangomehua, jne.
Tähän meidän piti laittaa kuva meistä ja Carolynistä ja Carolynin kissasta, mutta inhimillisinä olentoina vahingossa tuhosimme ne :)
Muuten päivät kuluivat rauhallisen vauhtiin lähialueita bussilla koluten: Jukan piti ottaa varovasti leikkauksen jälkeen, koska leikkaus oli vielä niin tuore. Päivien aikana tuli käytyä esim. Nightcliffissä (upean rauhallinen kaupunginosa jylhine rantoineen ja luksustaloineen) ja Leanyerin pusitossa, jossa oli uima-allas.
 |
| Yksinäinen puu meressä |
 |
| Kukkasia rannalla |
 |
| Jukan lepohetki |
 |
| Jennika kalliolla |
 |
| Nightcliff |
HelpX kokemuksen jälkeen olimme varanneet itsellemme retken Kakadun ja Litchfieldin kansallispuistoon. Siihen oli kuitenkin kolmisen päivää ja vietimme aikaa Darwinin keskustassa hengaillen Wave Lagoonissa (rantaan oli eristetty alue, jossa pystyi uimaan) ja käyden Mindil Beach Market -tapahtumassa eli Mindil nimisellä rannalla järjestettiin torstaisin ja sunnuntaisin markkinat. Markkinoilla oli myynnissä kaikenlaista tavaraa ja siellä oli paljon katutaiteilijoita. Ihan paras oli kahden miehen muodostama duo — mitäpä muuta se kaksi miestä voi muodostaa kuin duon — rumpuineen ja didgeridooarsenaaleineen. Aivan mahtavaa kuunneltavaa! Ja koska markkinat olivat rannalla, siellä pystyi katsomaan auringonlaskua siemaillen esimerkiksi trooppisista hedelmistä tehtyä smoothieta... :)
 |
| Mindil Beach |
 |
| Jennika kävelee rannalla |
 |
| Rennon oloinen asento |
 |
| Loistava duo! |
 |
| Auringonlaskua Mindil Beachin malliin |
7 kommenttia:
Tsemppiä sinne matkalaisille ja paranemisia Jukalle! Hyvä juttu, että pääsit lääkäriin ja saivat sut takaisin tolpilleen...
Siis hetkinen. Umpisuoli leikkaus..?! Sielähän sitä sattuu ja tapahtuu.
No, terveisiä sinne! :)
.. ja 3 päivän päästä jo liikkeellä touhuamassa?
Joko on niin että lääketiede on kehittyny, tai sit oon vaan käsittäny väärin.
Nimittäin umpisuolileikkaustoipilaat on tullu vastaan varsin vaivalloisen näkösesti liikkuen puettuna sellasiin vaipan tyylisiin kanjonimaisen arven peittäviin massiivisiin paketeihin, joita niitten on pitäny kantaa päiviä ellei viikko tolkulla. Eikä tieten puhettakaan että siinä mitään normaalia toimintaa olis pystyny harrastaan, ominpäin varsinkaan.
Vetääks ne sen jonkinlaisella tähystyksellä nykyään ulos sieltä vai miten ne tekee?
No, eipä sillä nyt väliä, koittakaahan jokatapauksessa tervehtyä sielä!
Reissut kai jättää muistoiksi aina myös pari arpea.
Ana: juu kiitoksia vaan. Ei tässä hätää. Tolpillaan ollaan :) Toivottavasti sielläki kylmän viiman puhaltaessa.
Sibbe: jeps, onhan tuosta leikkauksesta jo about kuukausi. Ja tosi varovasti mun piti ottaa 2 ekaa viikkoa. Jennika urheana kanteli kahta rinkkaa ja minä reput :) Kova typsy. Se leikkaus tehtii semmosella keyhole menetelmällä eli ne teki 3 pientä reikää, jonka kautta se suoli vetästiin ulos. Pienet leikkaushaavat navassa, jonku verran navan alapuolella ja sitte tuossa vasemmalla. Ja juu, ei mulla oo mitää kanjonimaisia vaippoja ollu käytössä. Siinä oli semmoset teippisiteet haavojen päällä :D
Jeejee. Ajan kulusta on yllättävän vaikea päästä käsitykseen ilman almanakkamaisia kokonaisvaltasia visuaalisia apuvälineitä, mutta eihän meidän lukijoide niin tarvikaan olla perille, kuhan noin yleisesti mietin moista.
Mutta että terveyden edistymistä kaikin puolin sinne lisää vaan. :)
dänks :)
Ooh, kurjaa että rupesit sairastelemaan, mutta hyvä että oot nyt kuntoon kursittuna. Teidän reissu kuulostaa upealta so far, toi Uluru pitää ehdottomasti tarkistaa itsekin ja Darwiniinkin on haaveiltu pääsevämme. Tämä on vaan niin iso maa, ei täältä Perthistä niin vaan ajella päiväseltään sinne ja takasin :) Lisää juttuja ja kuvia, kiva lueskella.
Juu kursittu on ja kunnossa :) Juu iliman muuta menkää Darwiniin ja siellä käykää Kakadun ja Litchfieldin kansallispuistoissa. Ilimiömäisiä maisemia :)
Lähetä kommentti